Hyvä kommunikaatio, toimivan hoitosuhteen rakentaminen ja joissain tapauksissa myös rauhoittava lääkitys voivat tehdä hammaslääkärikäynnistä mukavan kokemuksen myös pelkopotilaille.

Hammaslääkäripelko tai hammashoitokäynnin jännittäminen on yllättävän yleistä, sanoo KotiHampaan johtava hammaslääkäri Tommi Raikula. Hammaslääkäripelko on yleisesti käytetty termi, mutta Raikulan mukaan ammattilaiset ovat jo pidemmän aikaa puhuneet sen sijaan hammashoitopelosta.

- Useasti asiakas itsekin sanoo, ettei varsinaisesti pelkää hammaslääkäriä ihmisenä, vaan mahdollista kivun tunnetta hoidon aikana. Suu on ihmiselle erittäin intiimi ja hyvin tuntohermotettu paikka, joten siihen liittyvät aistimukset koetaan voimakkaina, Raikula sanoo.

Syitä hammashoitopelolle on lukuisia, ja usein pelko juontaa juurensa aiempiin kielteisiin kokemuksiin hammaslääkärissä. Suomalaisessa hammaslääkärikoulutuksessa opetetaan pelkopotilaiden kohtaamista sekä sitä, millä keinoilla hammashoitopelon syntymistä voidaan välttää. Siitä huolimatta monilla on kielteisiä kokemuksia hammashoidosta. 

Hammashoitopelko voi vaihdella lievästä jännityksestä aina pakokauhuun saakka. Raikula on hoitanut esimerkiksi potilaita, joita hammaslääkäri on syyllistänyt huonosta hampaiden hoidosta tai jotka ovat kokeneet hammaslääkärin teitittelyn epämukavaksi. 

Asenteet siirtyvät sukupolvelta toiselle

Hammashoitopelko voi syntyä epämiellyttävän hammaslääkärikäynnin seurauksena, mutta yhtä lailla myös hoitohuoneen ulkopuolella. Tiedetään, että pelko ja kielteiset asenteet hammashoitoa kohtaan voivat siirtyä vanhemmalta lapselle. Jo pieni lapsi rekisteröi ja havainnoi kuulemaansa ja saattaa muodostaa johtopäätöksiä vanhempien kertomien ”kauhutarinoiden” perusteella.

- Jos hoitosuhde alkaa tällä asenteella, voi olla iso työ opettaa lapselle kaikkia niitä positiivisia asioita, joita hammashoitokäynteihin liittyy. Hammashoitoa ei ole tarkoitettu rangaistukseksi tai kauhukokemukseksi, vaan sen tarkoitus on palvella suun terveyttä ja hyvinvointia, Raikula sanoo.

Hyvä uutinen on, että vanhempi voi luoda lapselleen myös positiivisia mielikuvia hammashoidosta. 

- Hampaiden harjauksesta voi tehdä leikin ja sitä kautta vahvistaa myönteistä asennetta hampaiden hoitoa kohtaan. Kehu hampaiden harjauksesta toimii aina, ja myös vanhemman oma esimerkki on tärkeä. 

Vaikka myönteisten mielikuvien luominen on tärkeää, kotona tulisi myös pyrkiä rehellisyyteen tiettyyn rajaan asti.

- Jos lapselle luvataan käynti, jossa ei satu yhtään, vaikka tiedetään, että kyseessä on vaikkapa maitohampaan poisto puudutuksessa, niin silloinhan tuo lupaus on tyhjä.

Raikulan mukaan pienikin lapsi voi ymmärtää, jos asia selitetään hänelle ikätasoisesti. Esimerkiksi hampaan poistosta voi kertoa lapselle vaikkapa, että hammas otetaan pois ja laitetaan nukkumaan, ja poistaminen voi hetken aikaa tuntua ikävältä.

Hammashoitopelkoa lievitetään kommunikaatiolla ja lääkityksellä

Raikulan neuvo hammashoitopelkoiselle on etsiä hyvä hoitosuhde, jossa sekä asiakas että hoitohenkilökunta tulevat kuulluksi ja ymmärretyksi. 
Hammashoitopelosta on hyvä mainita jo aikaa varatessa, jotta hoitohenkilökunta voi ottaa sen huomioon käynnillä. Voimakastakin pelkoa voi lievittää se, että tulee kohdatuksi oikealla tavalla ja kommunikaatio hoitohenkilöstön ja potilaan välillä toimii.

Tarvittaessa hammaslääkärikäynnillä voidaan käyttää apuna lääkerentoutusta. Yleisempää on suun kautta otettava tablettilääkitys, mutta rauhoittavaa lääkettä voidaan antaa myös suonensisäisesti. Tällaista sedaatioksi kutsuttua rauhoittavaa lääkitystä käytetään usein esimerkiksi muistisairaiden potilaiden kohdalla.

Joskus sedaatiokaan ei riitä, vaan päädytään nukutukseen, jonka aikana hampaat hoidetaan kuntoon. KotiHampaalla on mahdollista saada nukutushammashoitoa tiimiltä, johon kuuluu anestesialääkäri sekä hoitaja. 

Mitä pidempi tauko, sitä korkeammaksi kynnys kasvaa

Hammashoitopelkoisille on ominaista, että hammaslääkärikäyntejä vältetään ja hoitoon hakeudutaan vasta, kun oireilu käy sietämättömäksi. Tutkimuksista tiedetään, että kynnys hakeutua hammashoitoon kasvaa sitä enemmän, mitä kauemmin edellisestä käynnistä on kulunut aikaa.

- Saatetaan ajatella, että miksi edes mennä enää hammaslääkäriin, kun hoidettavaa on niin paljon. Tämän tyyppinen ajattelu on yllättävän yleistä, mutta aivan yhtä moni yllättyy iloisesti, kun kuulee, ettei tilanne ollutkaan niin toivoton, Raikula sanoo.

Jos edellisestä hammashoitokäynnistä on vierähtänyt jo tovi, Raikula suosittelee pelkopotilaille kiireetöntä tarkastuskäyntiä. Usein hoitoväli on venähtänyt sen verran pitkäksi, että hampaista kannattaa ottaa laaja, koko leuan kattava röntgenkuva. Jos käy ilmi, että suusta löytyy paljon hoidettavaa, hammaslääkärin tehtävä ei ole tuomita tai haukkua potilasta.

- Menneisyyteen emme pysty enää vaikuttamaan. Toteamme nykytilanteen, ja hoidon jälkeen voimme kaikki olla tyytyväisiä. On myös hyvä sopia, että hoidon tuloksia pidetään yllä, eli ei repsahdettaisi enää hoitamattomuuden puolelle. Tässä auttavat säännölliset kutsut hammashoitoon, Raikula sanoo.

Jännitätkö tai pelkäätkö hammashoitoa? KotiHampaalta löydät ammattitaitoisen ja ystävällisen henkilökunnan sekä tarvittaessa mahdollisuuden rauhoittavaan lääkitykseen tai nukutukseen. Soita asiakaspalveluumme numeroon 09 838 7030 ja kerro tilanteestasi, niin löydämme sinulle sopivimman vaihtoehdon!